Pyrkimyksiä ei ole ja halukkuutta tallella puolta vähemmän. Ei leikitä, sillä valettuna betoniin ei jaksa paljoa naurattaa. Turhuutta kaikki ja se turhamaisuus syö elävältä, miksi minua on vielä näin paljon jäljellä? Jos osaisin, säveltäisin. Säveltäisin sieluni ruvelle, soittaisin sormeni verille.
Kuuntelen korvani kuuroiksi, kulutan aivoni puhki pääsemättä minnekään, mutta en edes tiedä, mitä etsin tai minne matkustan. Jokainen askel, niin tarpeellinen, vie eteenpäin; kuljettaa tästä tuonpuoleiseen ja se, odottaako siellä jotain on epäolennaista.
Showing posts with label haluttomuus ja sen sivuvaikutukset. Show all posts
Showing posts with label haluttomuus ja sen sivuvaikutukset. Show all posts
Thursday, September 10, 2009
Saturday, August 29, 2009
Ennen kaikkea
Uusi vuosi, uudet kujeet vai päädynkö toistamaan samoja virheitä uudelleen? Koskaan en ole mitään oppinut ja nyt on vaikea aloittaa. En kunnioita sinua. Väitteesi on epäkorrekti, kuten sinäkin. Käsitteistösi on pölyssä ja sanavarastosi päivityksen tarpeessa. Kuka helvetti sinä edes olet? Kielioppini on vääräoppista, asenteeni rampautunut jo kauan sitten ja kasvan kieroon.
[...]
Joka päivä, päivästä toiseen; auringon palaessa loppuun en ole täällä enää. Sinäkin kuihdut pois kauan ennen sitä.
[...]
Määritelmiä voi aina muuttaa, asioita voi sivuuttaa ja unohtaa. En usko täydellisyyteen, uskon tyytyväisyyteen. En usko. Tulen, nautin, lähden. Unohdan. Ei minua kiinnosta.
[...]
Joka päivä, päivästä toiseen; auringon palaessa loppuun en ole täällä enää. Sinäkin kuihdut pois kauan ennen sitä.
[...]
Määritelmiä voi aina muuttaa, asioita voi sivuuttaa ja unohtaa. En usko täydellisyyteen, uskon tyytyväisyyteen. En usko. Tulen, nautin, lähden. Unohdan. Ei minua kiinnosta.
Subscribe to:
Posts (Atom)